Hyvää kevään odotusta seuralaiset 🙂
Vuosi 2009 lähti käyntiin varovaisen toiveikkaana. Olin ollut pelaamatta käytännössä koko joulukuun selkäongelmien takia, ja Ruskeasuon kuntopyörä oli ehtinyt tulla jo liiankin tutuksi. Joulukuun lopussa kävin pelaamassa pari kertaa: selkä kesti kivuitta, ja ajattelin, että tästä lähtee taas reenikuviot pyörimään täysillä. Ja lähtihän ne!
Viron ja Ruotsin EBU-kisat
Kisakausi käynnistyi Viron kisalla 15-18.1, jossa olin päässyt suoraan pääkisaan. Tosin vastuksena ol hetii 5. sijoitettu Kasper Ipsen.
Peli käynnistyi hyvin, ja johdinkin ekaa erää. Pelasin koko ajan kovalla temmolla ja löin paljon POMMIA. Erän loppua kohden alkoi puolentoista kuukauden kilpailutauoko näkyä: aloin tehdä helppoja virheitä ja tempo laski. Toisin sanoen aloin hyytyä.
Ensimmäinen erä 25-23 danskille ja toinen 21-18. Toinenkin erä oli numeroiden valossa tiukka, mutta mielestäni vain näennäisesti. Olin jo aika naatti, enkä enää toisessa erässä johtanut peliä. Enemmänkin juoksin pallon perässä.
Viron kisa osoitti kuitenkin, ettei peli ollut mennyt ihan nenilleen pitkän tauon aika.
Länsinaapuriin
Ruotsissa oli kovatasoinen EBU-kisa 22-25.1.
Karsinnassa ekana vastustajana oli virolainen "ikipumppu" Tauno Tooming. Siitä pelistä ei jäänyt paljon kerrottavaa: voitin peruspelillä 21-13, 21-17.
Toisessa pelissä vastaan asteli tanskan Christopher Jensen, joka erittäin taitavan kätensä ja mun vähän löysän olon takia teki pelistä kauden tähän asti vaikeimman. Vastustajan fintit jäivät raakana kerta toisensa perään, ja lyöntini olivat todella huonoja, epätarkkoja ja epävarmoja. Hävisin ensimmäisen erän 21-17, ja toisessa kaverilla oli jo 3 ottelupalloa. Sain jotenkin hirveällä työllä väännettyä toisen erän itselleni 26-24. Kolmannessa erässä pelini rentoutui ja lyönnit alkoivat löytyä - samalla kun kaverilla taisi alkaa painaa jaloissa. Voitin kolmannen erän 21-13. Voitto ei todellakaan tullut kummoisen peliesityksen jäläkeen.
Kolmannessa pelissä vastaan asteli Jeppe Lund, ja minua vaivanneet uneliasuus ja velttous olivat edelleen mukana kuvioissa. Taas peli käynnistyi huonosti ja hävisin ekan erän 13. Toisessa väkisellä pakotin itseni antamaan kaikkeni, ja voitin erän 22-20. Kolmannessa paukut olivat jo menneet, ja se oli kahden väsyneen miehen vääntö: minulle jäi statistin rooli ja 13 pistettä.
Syykin Tukholman kisojen väsyneeseen oloon löytyi herätessä lauantaiaamuna: olin tullut kipeäksi ja seuraavalla viikolla olisi SM-kisat.