Tapion Sulan voittokulku joukkueiden SM-kilpailuissa on etenkin 2000-luvulla ollut niin säännöllistä, että voidaan puhua perinteestä. Seuratason taistot eivät ole kuitenkaan loppuneet tähän, sillä aina Suomen mestariksi yllettyään TS on lunastanut paikan vuotuiseen Eurooppa Cupiin, eri maiden mestariseurojen väliseen EM-turnaukseen. Tänä vuonna Eurooppa Cup käytiin juhannuksen jälkimainingeissa Hollannin Amersfoortissa.
Ryhmä muodostuu
Jo ennen kilpailun käynnistymistä joukkueemme koki takaiskun, kun tärkeät miespelaajamme Markus Rouvinen ja Markus Heikkinen joutuivat jäämään kisakoneen ulkopuolelle. Saksassa liigaotteluita pelaavat Markukset edustavat sama friedrichshafenilaista seuraa, joka lunasti menneellä kaudella paikan divisioonasta korkeimmalle sarjatasolle bundesliigaan. Sääntöpykälien mukaan pelaaja ei voi saman kauden aikana edustaa Euroopan joukkueturnauksissa kahta ylimmän sarjatason seuraa. Näin ollen Markukset joutuivat loogisesti asettamaan tulevat pelinsä Saksan ammattilaisliigassa etusijalle.
Poisjäänneistä huolimatta TS sai koottua Hollantiin iskukyisen ryhmän, johon lukeutuivat Leena Löytömäki, Marjatta Kuisma, Elina Väisänen, Joonas Karhula, Aki Kananen ja Harri Helin. Arvonta oli heittänyt porukkamme melko kovatasoiseen lohkoon: seuraa TS:lle tekivät Ukrainan, Hollannin, Belgian ja Islannin mestariseurat.
Rökäletappio ja riemuvoitto
Turnauksen avausottelussa TS joutui melkoiseen kyytiin ukrainalaista SHVSM Kharkovia vastaan. Elina Väisäsen ja Leena Löytömäen hieno nelinpelivoitto jäi ainoaksi päänahaksi, kun kokonaisvoitto meni vastustajajoukkueelle lukemin 6-1.
Toisessa koitoksessa paikallisseura BC Amersfoort tuntui olevan ukrainalaisiakin kovemmalla pelipäällä. Hyvä taistelu ja Harri Helinin erävoitto kakkoskaksinpelissä jäivät Tapion Sulan muistoiksi hollantilaisten viedessä kohtaamisen puhtaasti 7-0.
Belgian ja Islannin edustusseurat olivat ennakkoarvioiden perusteella kaikkein tasaväkisimpiä oman joukkueemme kanssa. Näin osoittautui myös käytännössä. Tapion Sulka saalisti selvän avausvoiton, kun belgialainen W & L kaatui otteluin 5-2. Iskuryhmästämme voitokkaasti esiintyivät Aki Kananen ja Harri Helin miesten kaksinpeleissä, Elina Väisänen ja Marjatta Kuisma naisten kaksareissa ja lisäksi Elina ja Leena Löytömäki naisten nelinpelissä.
Kun Hollanti ja Ukraina ylsivät lohkon kärkisijoille ja Belgia jäi jumboksi, Tapion Sulan ja islantilaisen TBR:n tehtäväksi jäi ratkaista poolin kolmossija. Koitos käynnistyi sekanelinpelillä, joka enteili tiukkaa kokonaisottelua. Parista toisen erän ottelupallosta huolimatta hyvin taistelleet Joonas Karhula ja Leena Löytömäki joutuivat taipumaan kolmannessa erässä islantilaisparille Halldora Elin Johannsdottir/Helgi Johanesson.
Tilanne kuitattiin nopeasti, kun Aki Kananen, Harri Helin ja Elina Väisänen venyivät kukin hienoihin kaksinpelivoittoihin. Naisten kakkoskaksinpelissä Marjatta Kuisma joutui kuitenkin taipumaan paremmalleen Tina Helgadottirille. Samoin kävi myös nelinpeleissä, joissa sekä pari Joonas Karhula/Aki Kananen että kaksikko Elina Väisänen/Leena Löytömäki kärsivät tappiot kolmen erän otteluissa. Näin kokonaisvoitto karkasi islantilaisille raastavasti 4-3 ja TS:n oli taistelusta huolimatta tyydyttävä lohkon nelossijaan.
Lähes kiitettävä esitys
Minkälaisen kokonaisarvosanan annat suojateillesi, Tapion Sulan joukkueenjohtaja Ilari Laukkanen?
”No, täytyy sanoa kahdeksan. Ysi olisi tullut siitä, jos olisi voitettu Islanti. Siinä oli ottelupallojakin jo avauspelissä. Vaikka kaikki taistelivat hyvin, niin ihan ei mene kiitettävän puolelle.”
Laukkanen kehuu ryhmäänsä siitä, että se pystyi pelaamaan tasaisesti joukkueena. ”Kaikki pelasivat omaan tasoonsa nähden hyvin”, hän sanoo. Etenkin viime aikoina enemmän opintoihinsa keskittynyt Joonas Karhula oli Laukkasen mukaan vedossa koviakin vastustajia vastaan, vaikka otteluvoitto jäikin saavuttamatta
Aasia dominoi
Voiko Eurooppa Cupin perusteella sanoa, millä tasolla eurooppalainen sulkapalloilu on?
”Joukkueiden taso Hollannissa oli keskimäärin kova, mutta ei vielä kovin kova koko maailman tasoon suhteutettuna”, Laukkanen toteaa. ”Nyt näkyi, että mukana oli esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät panosta täysipäiväisesti sulkapalloiluun. Tasoerot saattoivat olla valtavat, kun todelliset urheilijat ja harrastajat asettuivat vastakkain.”
Laukkasen mukaan Eurooppa Cupin ajankohdan muuttamista pois keskikesästä tulisi harkita. ”Tietyiltä mailta ei osallistunut seuroja ollenkaan. Yksi syy tähän voi olla se, että joukkueissa pelaa opiskelijoita, jotka eivät kesätöiden vuoksi voi lähteä kisoihin. Kovilla ulkomaalaisilla seuroilla voi myös olla riveissään esimerkiksi aasialaisia vahvistuksia, jotka ovat kesällä lähteneet lomille kotimaihinsa. Näin joukkueet saattavat ajatella, että Eurooppa Cup on parempi jättää väliin, jos sinne ei saada kerättyä parhaita mahdollisia pelaajia.” Merkittävistä sulkapallomaista esimerkiksi Englannista ja Saksasta ei ollut tänä vuonna edustajia. Eurooppa Cupin voittoon iski venäläinen New League Primorye, joka kukisti finaalissa Hollannin Amersfoortin.
Kansainvälistä sulkapalloilua jo vuosia seurannut Laukkanen toteaa, että Aasian etumatka Eurooppaan näyttää entistä suuremmalta: ”Ylipäätään, kun katsoo, niin näyttää siltä, että Euroopassa on yksittäisiä huippuja ja Aasia dominoi koko ajan kasvavissa määrin. Siellä sulkis on ammattiurheilua.”
Tilanteeseen ei näytä tulevan hetkessä muutossa. Laukkanen jatkaa tiukkaa analyysiään: ”Euroopassa sulkapallolla ei voi tehdä elantoa, ellei ole todella hyvä pelaaja. Silloinkin siihen sisältyy lähes järjetön riskinotto. Monet tekevät mieluummin myös jotain muuta, kuten käyvät töissä tai opiskelevat. Aasiassa parhaat muuttavat asumaan harjoituskeskuksiin, joissa tehdään täysipäiväisesti töitä omien valmentajien ja fysioterapeuttien kanssa.”