Heinäkuun ensimmäisenä päivänä starttasi Tapion Sulan joukkueen matka kohti Luxemburgia ja Eurooppa Cupia. Reissun suunnitteleminen oli kuitenkin aloitettu jo joulukuussa, Joukkue-SM kultajuhlissa. Kyseistä kultaa olikin jahdattu nuorella joukkueella jo muutaman vuoden ajan. Vuoden 2018 koitokseen koko joukkueen taso oli onnistuttu nostamaan suomenmestaruuteen vaadittavalle tasolle. Heti voiton jälkitunnelmissa oli selvää, että Eurooppa-cup merkittäisiin kesän kisakalentereihin. Harmillisesti matkan ei kuitenkaan kaikkia joukkue-SM kentillä loistaneita pelaajia voitu lennättää, vaan reissuun lähdettiin 3+3 joukkueen voimin. Pelaajia valmentajan ja matkanjohtajan roolissa viihdyttämään valittiin luonnollisesti seuran päävalmentaja Lasse.
Ennen reissua saatiin jännittää kisan neljän alkulohkon arvontaa. Alkulohkoarvonnassa TS vältti edellisten vuosien perusteella vahvat ennakkosuosikit: Ranskan ja Venäjän. Tapion Sulka löysi paikkansa neloslohkosta, ainoasta lohkosta, johon sijoitettiin neljä joukkuetta. Lohkon sijoitettuna joukkueena Espanja vaikutti ennakkoon vaikealta kaadettavalta, joten voittoja lähdettiin jahtaamaan ensisijaisesti lohkon muista joukkueista: Belgiasta ja Norjasta. Näin TS varmistaisi paikkansa lohkon kärkikaksikossa ja sitä kautta kahdeksan parhaan joukossa.
Kovien valmistelujen jälkeen kisaviikko koitti ja paikalle saavuttiin kolmessa osassa. Sonja selviytyi kohteeseen ensimmäisenä ja ainoana ajoissa team manager meetingiin ja joukkueiden esittelyyn. Sonja hoiti homman tyylikkäästi marssien muiden joukkueiden keskellä yksin ”Tapion Sulka” -kyltin perässä torviorkesterin saattelemana. Suurin osa joukkueesta saapui paikalle illalla, ja Lindelöfitkin vihdoin keskiyön tuntumassa selvittyään perutusta jatkolennosta.
Neljän joukkueen lohkossa pelejä riitti kaikille alkulohkojen pelipäiville. Päivät taittuivat samalla kaavalla: hallille harjoittelemaan klo 12, lounasta ja välipalaa iltapäivällä ja matsi klo 18. Lisäksi kaikissa mahdollisissa vapaissa väleissä miteltiin verisesti korttipelien herruudesta. Kisan loistavasti järjestetyt kuljetuspalvelut helpottivat elämäämme kiidättämällä meitä niin hallille ja hotellille kuin keskustan ruokapaikoille ja nähtävyyksillekin. Kiertoajelullekin pääsimme ihan vahingossa ja pyytämättä. Halliin saimme ensikosketuksemme harjoituksista, joista päällimmäisinä jäivät mieleen hillittömän nopeat pallot sekä hallin lamput, joiden rinnalla Esportin valaistus nousi luksukseksi.
Avausvoitto Belgiasta ja kova Espanja
Ensimmäiseen otteluumme saavuimme hyvällä buugilla, valmiina pistämään parastamme Belgiaa vastaan. Tyylikkään mixtin ja kolmieräisten singeleiden vääntöjen jälkeen taulussa loisti 3-0. Miesten tupla kuitenkin kolmessa erässä Belgian joukkueelle, mutta vastaavasti naisten tupla taas vakuuttavasti TS:lle. 4-1 avausvoitto maistui makealta ja nostatti jo entuudestaan loistavan tunnelman kattoon.
Seuraavan päivän treeneissä haettiin sopivia kaaria nopeilla palloilla sekä fiilistä ja virettä illan koitokseen. Espanjaotteluun lähdettiin tunnistaen vastuksen kovuus, mutta tinkimättömällä taisteluasenteella. Espanja todisti kovuutensa lähes kaikissa pelimuodoissa. Joakim sai hienosti kiusattua itseään 18 vuotta vanhempaa ja jopa maailman rankingin top 20 kiikkunutta Pablo Abiania. Toisen erän alussa Jokke johtikin peliä ja lopussa nousi vielä 19-20 tilanteeseen jääden erävoitosta vain pari pistettä. Naisten tupla puolestaan oli aikamoista ilotulitusta. Sonja ja Tuuli todellakin pistivät parastaan, voittaen 21-23, 22-20, 21-17. Rallit olivat pitkiä ja laadukkaita ja muutama ”valpurikin” päästiin näkemään. Tästä kohtaamisesta kuitenkin 1-4 tappio, joten ratkaisu toisesta jatkopaikasta jäi odotetusti seuraavan päivän Norjaa vastaan käytävään kohtaamiseen.
Ratkaisu jatkopaikasta
Etukäteen arvioimme jokaisen Norjaottelun pelin olevan voitettavissa, mutta yhtä lailla myös hävittävissä. Norjan miehet tiedettiin kädestä taitaviksi pelureiksi ja vaikeiksi kaadettaviksi. Etenkin tuplassa heillä oli hyviä kansainvälisiäkin kisatuloksia keväältä. Kohtaamiseen lähdettiin jännittynein ja latautunein fiiliksin. Ensimmäisenä vuorossa oli mixti. Loistavalla asenteella Sonja ja Tony nousivat huikeasti ensimmäisessä erässä 11-17 tappioasemasta erävoittoon 24-22. Toinen erä lipesi lopussa norjalaisille, mutta kolmas taas täysin TS:n käsikirjoituksen mukaisesti kotiin. Miesten singelissä norjalaisen lyönnit tiedettiin pahoiksi, eikä hän tuntunut millään väsyvänkään pitkistä ralleista huolimatta. Näistä ralleista paras nähtiin ensimmäisessä erässä: hillitön, reippaasti yli minuutin kestänyt, 63-lyönnin ralli! Pitkistä ralleista kertoo myös se, että peli oli koko kisojen kestollisesti pisin kaksieräinen singeli. Piste kuitenkin norjalaisille.
Seuraavassa pelissä, naisten singelissä, oli pakkovoiton tuntua, sillä jäljellä olevista peleistä miesten tuplan vastus tiedettiin kovaksi. Vastustajan hieman hapuillessa Nella onnistui pelaamaan lähes virheettömän pelin ja näin ollen ansaitsemaan joukkueelle ottelun toisen pisteen. Miesten tuplassa pitkät norjalaiset todistivat kovuutensa. Hyökkäykset ammuttiin jyrkällä kulmalla ja deffikin kesti. Tonyn ja Zetan taistelusta huolimatta voitto Norjan joukkueelle. Tilanne 2-2 ja edessä ratkaiseva naisten tupla. Sonja ja Tuuli aloittivat erittäin vakuuttavasti vastustajien hieman hermoillessa. Valitettavasti kuitenkin se peli, jossa kaikki tuntuu onnistuvan, nähtiin jo edellisenä päivänä, eikä ilotulitusta riittänyt tarpeeksi. Vastustajien vielä parantaessa peliään matsi päättyi norjalaisten riemuun.
Illallispöydässä oli sinä iltana hiljaista. Fiilikset olivat ristiriitaiset. Vaikka tappio olikin erittäin kirvelevä, samaan aikaan olimme todella tyytyväisiä reissuun ja joukkueeseemme. Pelien lopullisista tuloksista huolimatta olimme kaikki saaneet onnistumisia aikaan kentällä. Niin hallilla kuin sen ulkopuolellakin olimme saaneet nauttia koko viikon loistavasta seurasta ja erinomaisesta yhteishengestä. Tuleville vuosille toivommekin vahvaa suorittamista joukkue-SM viikonlopuille, jotta TS:n on mahdollista lähteä näihin karkeloihin taas uudestaan!